Hyvin yleinen kytkentä johon transistoria käytetään on erilaiset viivekytkennät eli ajastimet. Näiden ohjeiden viivekytkennässä käytetään pikku elektroniikkakytkentöjen yleispiirilevyä “Multitasker”.
Lähes jokaiselle tuttuna mutta huomaamattomana sovelluksena viivekytkennöistä ovat rappuvalo ja auton sisävalon viive. Oletetaan että haluaisimme rakentaa ledille vastaavan viivekytkennän kuin mitä on rappuvalo, jonka ansiosta päästään pimeässä jonkin käytävän päästä päähän. Käyttöön ajatellaan vain elektrolyyttikondensaattoria (elko), 9V paristoa ja sille sopivaa etuvastusta 470Ω. Ajatuksena on että elko ladataan kun painiketta painetaan ja valo jää sitten elkon varauksen avulla hetkeksi palamaan.
Mietitään ensin vaikka että "onhan 1000µF elko jo melko iso". Vai onkohan? Lasketaanpa mieluummin.
Laskentakaava viiveelle on yksinkertainen "RC":
Sekunnit = R (Ohmi) * C (Faradi)
Kyseisessä laskussa sekunneilla tarkoitetaan sen ajan pituutta, jossa jännite tippuu n. 63% täydestä jännitteestä.
Edellisessä tapauksessa: 470Ω * 0,001F = 0,47 sekuntia.
Vaikka led kiiluukin himmeästi pitkään tuon ajankohdan jälkeen, on tuo viive pääosin aivan onneton. No, 10000µF elkolla saisi noin viiden sekunnin viiveen ja sitä rataa. Tuokaan ei yleensä pahemmin riitä ja pikku ledin osalta (max. 20mA) puhutaan hyvin pienestä valonlähteestä ja virrasta. Mitä jos tarvittaisiin vähän enemmän tehoa? Elkon tulisi tällöin olla melkoisen suuriarvoinen. Jo elkon lataaminen nopeasti painikkeen kautta tuottaa melkoisen ongelman virtapiikin muodossa.
Kondensaattorin varauksen riittävyyttä pidemmän viiveen aikaansaamiseksi pystytään parantamaan transistorin avulla. Transistorin pitämiseen johtavana tarvitaan vain murto-osa kuorman tarvitsemasta virrasta. Saavutettavaan viiveen pituuteen vaikuttaa transistorin vahvistuskerroin, eli miten pienellä kannan ohjausvirralla transistori pystyy pitämään johtavuutensa riittävänä tietylle virralle kuten vaikka ledille.
Transistorin virtavahvistuksen kannattaa siis olla suurin mahdollinen mikä käyttöön sopii, mikäli viive halutaan mahdollisimman pitkäksi. Toisaalta halutaanhan myös kondensaattori (esim. elko) pitää mahdollisimman pieniarvoisena/pienikokoisena. Ledin- tai releiden ohjaukseen sopii osaluettelon BC517, jonka virtavahvistuskerroin on min. 30000. Kyseessä on hyvin yleinen ja edullinen darlingtontransistori (sisäiseltä kytkennältään kaksoistransistori).
Kondensaattorin purkautuminen vastuksen kautta ajan funktiona
Viiveen pituuteen laskentakaavan RC osalta ei vaikuta jännite, mutta kuten ylläolevasta huomaa:
Kaava pätee tarkalleenottaen vain, jos kytkentä toimii vain siihen pisteeseen asti, kun kondensaattorin jännite on laskenut pisteeseen 36,8%. Jos siis täyden varauksen jännite olisi 10V, niin kytkennässä tulisi olla jännitteeseen 3,68V perustuva katkaisuraja.
Kaaviosta näkee summittaiset ajan venymiset, jos transistori pysyykin johtavana pitempään. Perus transistorikytkentää käytettäessä aika siis helposti moninkertaistuu ja siihen vaikuttaa myös alkuperäinen kondensaattoriin latautunut jännite.
Kondensaattoriarvot kokeilujen pohjalle
Kun virtalähteenä käytetään 9V paristoa, kondensaattorina 100µF elkoa ja vastusarvot ovat muuten seuraavalla sivulla olevan osaluettelon mukaiset, on viive n. 2,5 minuuttia.
| R1 | Vastus 220Ω 1/4W |
| R2 | Vastus 470kΩ 1/4W |
| R3 | Vastus 2,2MΩ 1/4W |
| R4 | Vastus 390Ω 1/4W |
| C | Elkot kokeiluihin 10µF-470µF |
| T | BC 517 |
Lisäksi tarvitaan:
Osasijoittelu
Osien selostus ja mittapisteet Multitasker-piirilevyllä
C
Kondensaattori, joka ladataan täyteen ja joka määrittää osaltaan viiveen pituuden. Mitä suurempi, sen pitempi viive.
R1
Kondensaattori C ladataan vastuksen R1 kautta, jotta lataus tapahtuisi tietyllä maksimivirralla. Tyhjän kondensaattorin lataaminen suoraan virtalähteestä aiheuttaa muuten suuren virtapiikin, joka ei tee hyvää kytkimelle tai millekään elektroniikalle. Kondensaattorin täyttymistä ja purkautumista voi tutkia johteesta TL (plus) vs. T1 (miinus).
R2
Vastus R2 johtaa kondensaattorin C jännitteen transistorin T kannalle ja R2 suuruus vaikuttaa viiveen pituuteen. Mitä suurempi, sen pitempi viive. Jännitemuutosta kannalla voi seurata johteesta T2 (plus) vs. T1 (miinus).
R3
Jos kondensaattorin ainoaksi purkautumisväyläksi asetetaan vain vastus R2, aiheuttaa jännitteen pitkä eksponentiaalinen purkautumishäntä lähes ikuisen ledin kiilumisen, koska transistori ei käytännössä sulkeudu ollenkaan. Vastus R3 jatkaa kondensaattorin purkautumista alle transistorin kannan kynnysjännitteen ja transistorin sulkeutumiselle saadaan tarkempi piste. Viive ilman vastusta R3 olisi hyvin epätarkka ja riippuvainen jopa lämpötilasta.
Mitä pienempi vastuksen R3 arvo on suhteessa vastukseen R2, niin sitä tarkemman viiveestä saa, mutta kondensaattorin arvoa tulee myös kasvattaa jos myös viiveen haluaa pysyvän pitkänä. Hyviä R3 arvoja ovat 1-4 kertaa vastuksen R2 arvot. Vastuksen R3 tilalla voi käyttää myös trimmeripotentiometria TP, joka on merkitty punaisella katkoviivalla. Sillä viiveestä saa portaattomasti säädettävän. Kohtaan sopivat pystymalliset trimmerit (myös monikierrosmallit).
R4
Vastus toimii ledin etuvastuksena. Ledin virran muuttumista kuten virran taitepistettä kohti sammumista voi mitata vastuksen yli vaikuttavaa jännitettä seuraamalla. Mittapisteet ovat yläkulman juotospinni (plus) ja johde TR (miinus).
Kuva viivekytkennästä Multitasker-piirilevyllä
Kuvassa alla on demonstraatiokytkentä. Kondensaattorin varaamiseksi kuvan kytkennässä käytetään kytkimellä varustettua hauenleukajohtoa, jolla yhdistetään piirilevyn kulmissa sijaitsevat piirilevypinnit ajastuksen aloittamiseksi.
www.ideaport.fi
13.1.2025
Markku Kauppinen