Lisäksi tarvitaan:

• DC-runkoliitin (tulo/aurinkokenno)
• DC-pistoke tai valmis DC-pistokejohto
• Jäähdytyselementti K/W < 10 *

* LM317T. Jos käytetään LM350T (jos virta max. 3A) tulee arvon olla pienempi kuin 5.

Kytkentäkaavio näyttää koko kytkennän akkuineen. Lataussäätimen varsinainen ulostulo on kohdassa "Ulos (akku)". Lataussäätimen voi sijoittaa vastaavalla kytkennällä myös koteloon jossa akku on.

"Ulos (käyttö)" on piste josta virta otetaan ulos akusta. Kyseiseen kohtaan - akun plusnavan välittömään läheisyyteen - tulee ensin sulake tai useampi sulakepidin/sulake ulostulojen määrän mukaan, kuten "Aurinko-UPS" ohjeissa. Tällä pyritään siihen että akun plusnapa ei voi mitenkään ylettää yhteen miinuksen kanssa, ennen kuin välissä on jo sulake.

Lataussäädintä suojaa ylivirralta siihen nähden tarpeeksi pienivirtainen aurinkokenno. Sen lisäksi säädintä suojaa akulta päin tulevalta virralta diodi, joka kytketään ohjeiden mukaan akun plusnavan välittömään läheisyyteen. Tämän vuoksi lataussäätimessä ei ole montaa osaa, mutta sitä myös tulee käyttää vain ohjeiden mukaisessa systeemissä, jonka osat on valittu sopimaan toisiinsa.

Komponenttien sijoittelukuvia on kaksi sen mukaan halutaanko lataussäätimeen virtaa nuuskiva shunttivastus (Rs) vai ei. Shunttivastus on pieniarvoinen vastus kuten 0,1Ω (max. 1Ω), jonka läpi kulkeva virta aiheuttaa jännitehäviön. Esim. kun vastusarvo on 0,1Ω, syntyy vastuksen päiden välille (merkintä V/I) 0,1V jännite per ampeeri ja 1Ω arvolla 1V. Jälkimmäinen on ehkä selkeämpi, mutta siihen hukkuu enemmän jännitettä aiheuttaen sen, että lataamisjännitteen saavuttamiseen tarvitaan enemmän aurinkoa. Shunttivastusta varten tarvitaan lataussäätimen koteloon jotkut kontaktipisteet mittauksia varten. Esim. M3 ruuveja voi käyttää puukotelossa mittapisteinä.

Lataussäätimen ulostulojännite säädetään niin, että akku saa korkeintaan sen kyljessä merkityn “Standby Use” latausjännitteen. Tuo on suljetuilla lyijyakuilla yleensä 13,8V. Tähän pitää lisätä suojadiodin 1N5822 pienin kynnysjännite 0,25V, eli trimmeriä säädetään kunnes ulostulojännite ennen akun plusnavan diodia on mahdollisimman tarkkaan 14,05V. Jos lataat tavallista nesteakkua, aseta jännite alemmaksi eli 13,65V (13,4V akku + diodi 0,25V).

Kytkentäkaavio

Osasijoittelu 1 - Ei shunttivastusta

Osasijoittelu 2 - Shunttivastuksen kanssa

Jännitteen säätö on hyvä tehdä käyttäen jonkinlaista keinokuormaa. Pienikin keinokuorma paljastaa huonot juotokset ja -liitokset. Keinokuorman tulee olla sadan - muutaman sadan ohmin luokkaa (kuvassa 330Ω/2W). Jännitteen saa mitattua helposti lataussäätimen DC-pistokkeen päästä, kun sen vastakappaleeksi liitetään vastuksella varustettu ruuviliitäntäinen DC-naaraskappale. Jännite voidaan tällöin mitata ruuvien päistä. Huomautus! - odota että aurinko paistaa kunnolla!

Aurinko-UPS testilatauksessa. Kuvassa oleva aurinkokenno on teholtaan 10W.

Aurinko-UPS artikkeli:

Lisätietoa lyijyhyytelöakuista

Latausäätimen kotelointi ja muu käyttö

Kuvan alumiinikotelo (tilauskoodi: TK2B) on ohjeiden mukaisesti rakennettuna melko tiivis ja suojaa elektroniikan hyönteisiltä, jotka muuten voivat aiheuttaa ongelmia.

Säätimen elektroniikka kiinnitetään koteloon regulaattorin kautta, joka tarvitsee jäähdytyskontaktin. Jäähdytysprofiili kiinnitetään samalla ruuvilla kotelon pintaan. Sekä regulaattorin- että jäähdytyselementin alle tarvitaan lämmönjohteeksi joko "piitahnaa" tai silkonilevyt. Ainakin jäähdytyselementin alla on oltava isompi TOP3 koteloisen puolijohdekotelon silikonilevy. Kuvassa samaa levyä on käytetty myös regulaattorin taustalla (harmaa alue). Jäähdytyselementin kiertyminen on hyvä estää lopulta kontaktiliimalla.

Aurinkokenno varustetaan johdolla, jonka päässä on DC-pistoke. Aurinkokenno liitetään sillä lataussäätimen DC-runkoliittimeen. Runkoliittimen tulee olla eristetty malli. Ulostulojohtimet akun lataamista varten liitetään kotelon pintaan kiinnitettyyn ruuviliitinpariin. Ruuviliittimeksi on valittu isohko koko, jossa sen kiinnitysreiän koko on M3 ruuville tarpeeksi iso. Ruuviliitin on kiinnitetty sillä kotelon pintaan. On suositeltavaa käyttää johtosuojilla varustettua liitintä, joka ei murra johtimien kuparisäikeitä, mikäli säädintä irrotetaan ja taas kytketään akkuun kiinni. Säädintä voi kuitenkin pitää kiinni akussa vaikka jatkuvasti, jos niin haluaa.

Seuraavien kuvien lataussäädin tuli isomman auton akun latausta- ja leikkimökin sähköistystä varten. Sähköinen kytkentä noudattaa kuitenkin täysin samaa mallia kuin mitä on Aurinko-UPS järjestelmässä. Jännitteen ulosottotapa lataussäätimestä on vain erilainen.
Jännitteen säätö on hyvä tehdä käyttäen jonkinlaista keinokuormaa. Pienikin keinokuorma paljastaa huonot juotokset ja -liitokset. Apuna on hyvä käyttää ruuviliitosrimoja, joita käytetään myöhemmissä vaiheissa muutenkin. Kuvassa ruuviliitosrimoissa on lataussäätimen ulostulojännitettä kuormittamassa 330Ω 2W vastus. Säädettävää jännitettä on helppo mitata ruuviliittimen ruuveista vastusten päissä.
Huomautus! - odota että aurinko paistaa kunnolla!

Lataussäätimen akkua lataava plusjohto varustetaan myötäsuuntaisella diodilla juuri ennen akun plusnapaa. Näin johtojen kesken ei pääse tapahtumaan oikosulkua tai että viallinen/vioittunut säädin tai oikosulkuun joutuneet johdot aiheuttaisivat vahinkoja. Akkua voi myös ladata millä tahansa tavallisella auton akkulaturilla, ilman että se vaikuttaa kytkettynä olevaan aurinkokennon lataussäätimeen.
Diodin liittämisen- ja samalla haaroitukset akun jännitteen ulosotolle tekee helposti ruuviliitosriman pätkillä alla olevan kuvan mukaisesti. Monisäikeisistä tinatuista kuparijohdoista muodostetut lenkit liitetään akkukenkien pulttiliitoksen alle (prikkojen väliin). Lenkki toimii samalla akkujännitteen haaroittimena ruuviliittimen ulosottonapaan.

Akun latausjohdot mitoitetaan siten, että miinusjohto ei voi ylettää akun plusnapaan!
Sopiva mitta on sellainen että kumpikin johto ylettyy hieman yli akun keskiviivan ja päät ylettyvät säätimeen kiinni. Alla on kuva aurinkokennosta (tausta) DC-pistokejohdolla varustettuna ja lataussäätimeen liitettynä, sekä koko akun lataukseen tarvittava liitoskokonaisuus valmiina.

Käyttöjännitteelle tarkoitettu akun plusnapaan liitetty sulake (valkoinen keskellä) on sekä tärkeä turvallisuudelle, että tarjoaa myös kytkentätöiden ajaksi mahdollisuuden sähköjen katkaisuun.

Kytkennät ja lataussäätimen voi suojata pahimmalta sateelta aurinkopaneelilla kuten allaolevassa kuvassa. Aurinkopaneeli roikkuu siinä akun yläpuolella ja nojaa alareunastaan akun eturaunaan. Samalla kun aurinkopaneeli tulee sopivampaan kulmaan aurinkoon nähden, syntyy lataussäätimelle kate. Kaikki muut paitsi lataussäätimen jäähdytyselementti on kyllä hyvä peittää tuulen kuljettamien roskien tunkeutumiselta.

Esimerkki, joka voisi olla erämökin kännyköiden latauspisteestä. Seinän sähköpisteessä on kahden tupakansytytinliittimen lisäksi myös jännitenäyttö jotta akun kulumista voi seurata käytön ollessa jonkun verran toistuvaa (ja kuvan kohteessa on myös vahvistin, Ideaportin "2x35W").